Totean heti alkuun, että viime viikolla mua väsytti poikkeuksellisen paljon, en tiedä johtuuko se siitä, että tapahtui niin paljon asioita – vai siitä, että kärsin jostain selittämättömästä kevätväsymyksestä.
Köpiksen lentoni oli perillä Helsingissä joskus neljän aikoihin maanantai-iltapäivällä, sitten köröttelin bussilla vielä Manseen. Bussi oli niin täynnä, että jouduin istumaan ensin lattialla, mutta siinähän se meni, kun jutskailin mukavia about äitini ikäisen naisen kanssa. Tein käytännössä läpystä vaihdon kotiin päästessäni, sillä Miika lähti futistreeneihin veljeni kanssa. Zombiena hoidin lasten iltatoimet, mutta selvisin!
Tiistaina pääsin kuvailemaan viikon tyylimammaa, Josefinaa ja sää todella suosi meitä, kerrankin! Olin liikenteessä paljain säärin ekaa kertaa. Illalla vietiin Rebekkaa jumpalle ja kuvailin samalla parit kuvat Samuelista Mammatyylejä varten, otin myös muutamia yhteiskuvia isästä ja pojasta. Kuvailin teille myös videon tänne blogiin ja koko päivä oli muutenkin supertouhukas. Rebekka meni käymään jumpan jälkeen mummolassa, siellä hän oli piirrellyt kuvia sinihiuksisesta Saarasta ja hänestä itsestään.
Keskiviikko aamu aloitettiin lasten 5- ja 3-vuotis neuvolalla. Molemmilla oli kaikki kondiksessa, Samuelin pituuskasvu oli vähän hidastunut hänen perussairautensa takia, mutta uskon pojan ottavan sen kiinni vielä. Neuvolan jälkeen käytiin tankkaamassa safkaa kotona ja lähdettiin porukalla salille. Lapset purkivat ylimääräistä energiaansa lapsiparkissa ja hikiliikunta teki niin hyvää mulle. Iltapäivällä lapset hipsivät alakerran tädille ja sedälle kylään, myöhemmin löysin itsenikin sieltä kahvittelemasta – vähänkö harmitti, että jouduin kieltäytymään munkista, äh!
Torstaina herkkulakko loppui – ja juhlin sitä heti aamusta syömällä munkin aamukahvin kaverina. Miika lähti ajoissa töistä ja vähän puolen päivän jälkeen lähdettiin ajelemaan kohti Helsinkiä – ja te tiedättekin jo miten loppupäivä sujahti!
Perjantaina oltiin vappupurjehduksella, se oli kyllä kiva kokemus – ja siitä lisää vielä täällä blogissa myöhemmin. Muutaman tunnin veneseikkailu vei silti totaalisesti voimat, auton takapenkki hiljeni viidessä minuutissa ja oma päänikin keikahteli puolelta toiselle, kun Miika ajoi meidät urheasti kotiin. Huokaistiin molemmat helpotuksesta kun saatiin lapset yöunille, tuntui ihan siltä, että koko viikon väsymys puski päälle yhdellä kertaa. Söin iltapalaa olkkarissa ja nukahdin lautaseni viereen. Kattokaa nyt tota mun naamaa, omg!
Sain herätyksen hiukan toivottua aikaisemmin, kun poikani hyppi selkäni päällä 6.20. Heräsin siitä olkkarin lattialta ja kömmin tytön viereen, toivoen saavani nukkua vielä hetken. Kotona oli lievästi sanottuna kaaos ja imurikin meni rikki, se oli todella huonoa tuuria. Onneksi vanhempani tulivat hätiin ja toivat imurin lainaksi. Koko päivä meni siivoillessa, mulla oli vielä edellisenkin reissun kamat purkamatta. Miika otti anopin kainaloon ja he menivät lasten kanssa hoitamaan viikon ruokaostokset. Tehtiin vielä koko porukalle pitsaa ja nautittiin se viinilasillisten kera. Muu porukka siirtyi veljeni luokse kokoamaan huonekaluja ja itse menin ystäväni kanssa tutkailemaan kuvauspaikkoja heidän hääkuvausta varten. Ehdin hetken olemaan vielä sen jälkeen veljeni uudessa asunnossa, kunnes lähdin edeltä juoksemaan kotiin päin. Miika ja Samuel nappasivat minut matkalta auton kyytiin, että ehditiin saunaan. Rebekka halusi jäädä mummon ja papan luokse yökylään. Samuel nautiskeli saamastaan huomiosta – hän oli koko illan niin hyväntuulinen poika.
Sunnuntai ja vihdoinkin tuntui siltä, että energiatasoni olivat palautuneet normaaliksi, mulla oli tosi hyvä fiilis. Miika ja Samppa menivät heti aamusta pelailemaan futista yhdessä, nautittiin kauniista säästä hiekkiksella, Teppo etenkin! Muut menivät päikkäreille, mutta mua ei väsyttänyt yhtään, lähdin salille tekemään tehotreeniä ja kotiin tullessani lähdettiin Reben kanssa lenkittämään Teppoa, oli nii-iin ihana ilma. Kyllä, minäkin testasin How-old.net sivustoa, jonka määrittelee iän henkilön kasvokuvan perusteella, Samuel sai pari vuotta lisää ikää :D
Tämä viikko muistutti mua siitä, kuinka tärkeää on merkata kalenteriin myös vapaata. Välillä on kiva vaan olla tai tehdä jotain spontaanisti. Toukokuusta on varmasti tulossa superkiva kuukausi, mutta varmasti myös hektinen. Pakko yrittää mennä nukkumaan ajoissa, että paukut ei lopu kesken päivän.
-Maj
Koska viime maanantaina onnistuin banaanibannareissa, niin niillä on sen jälkeen herkuteltukin sitten useaan otteeseen. Kuten jo aikaisemmin kerroin jo, viikonloppu meni ihan kokonaan verkkareissa touhuillen. Miten paljon ihmisillä voi olla turhaa tavaraa? Meidän romuhuone on vedetty tiililadonnalla täyteen lattiasta kattoon – ja näkisittepä autotallin, huhhuh! Pyöräkärryllekin annettiin haikeat hyvästit. Samuel nukahti jo seitsemältä illalla ja mummo lähti takaisin Ylivieskaan. Löysin itseni näpyttelemästä tiistaina kuvaamaani Mammatyylit-postausta vielä näin maanantain puolella.