![\"hatanp\u00e4\u00e4](\"https:\/\/www.magicpoks.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/08\/rakkaus1.jpg\")
![\"magicpoks](\"https:\/\/www.magicpoks.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/08\/rakkaus2.jpg\")
![\"magicpoks](\"https:\/\/www.magicpoks.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/08\/rakkaus3.jpg\")
\nTein vuoden vaihtuessa lupauksen, ett\u00e4 opettelen p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n asioista yli. Olen tosi huono siin\u00e4, oli kyse isosta tai ihan pienest\u00e4, jopa mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 asiasta. Olen stressaaja ja murehtija, joka tolkuttaa jatkuvasti itselleen, ett\u00e4 asioilla on tapana j\u00e4rjesty\u00e4. Uusimmat hokemani kuuluvat n\u00e4in ”Tee parhaasi, sen on riitett\u00e4v\u00e4 – ja jos ei se ei vaan riit\u00e4, niin sille sin\u00e4 et voi\u00a0mit\u00e4\u00e4n” ja ”\u00c4l\u00e4 stressaa asioista, joihin et voi itse vaikuttaa”. Stressaan ja murehdin silti, mutta teen koko ajan parhaani. Mit\u00e4tt\u00f6mill\u00e4 asioilla tarkoitan vaikkapa jotain sellaista, ett\u00e4 hukkaan jonkun turhan tavaran, mutta etsin sit\u00e4 viikkotolkulla, enk\u00e4 voi antaa asian olla. Piinaan my\u00f6s t\u00e4ll\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ksell\u00e4ni muita, ihan sinne heid\u00e4n sietorajalleen saakka.<\/p>\n
Asioissa vellominen on \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4 tapa, vaikka tottakai mielt\u00e4 painavista asioista pit\u00e4\u00e4 puhua ja ne pit\u00e4\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4, mutta sitten on kyll\u00e4 jo syyt\u00e4\u00a0jatkaa matkaa. Saatan mietti\u00e4 esimerkiksi pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sitten yst\u00e4v\u00e4n kanssa k\u00e4ydyst\u00e4 keskustelusta, ett\u00e4 muistinko tarpeeksi kysy\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4nelle kuuluu vai h\u00f6p\u00f6ttelink\u00f6 liikaa omia asioitani. Sit\u00e4 on turha py\u00f6ritell\u00e4 kovin pitk\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4, parempi ajatella, ett\u00e4 se keskustelu on jo k\u00e4yty, menneeseen en voi vaikuttaa, mutta tulevaan voin.<\/p>\n
Olen my\u00f6s mielest\u00e4ni aikas hyv\u00e4 antamaan anteeksi, mutta huono unohtamaan, tied\u00e4ttek\u00f6s? Pari viikkoa sitten er\u00e4s yst\u00e4v\u00e4ni pahoitti mieleni ja vatsanpohjassa kouraisi ik\u00e4v\u00e4sti, sen sijaan, ett\u00e4 olisin k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt ja v\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt asiaa p\u00e4\u00e4ss\u00e4ni ja ollut vaikeana, p\u00e4\u00e4tin olla suora ja sanoa yst\u00e4v\u00e4lleni ”hei tiesitk\u00f6, ett\u00e4 pahoitit mieleni” – se oli niin j\u00e4rkev\u00e4 veto. Asia k\u00e4siteltiin ja se siit\u00e4, p\u00e4\u00e4sin asiasta sen j\u00e4lkeen heti yli, eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4nyt hampaan koloon. Jos minua on kohdeltu huonosti tai loukattu pahasti, voin antaa anteeksi, mutta eih\u00e4n se vaan unohdu, ei varmasti koskaan.<\/p>\n
Olen kokenut suorapuheisuudesta olevan usein enemm\u00e4n haittaa, kuin hy\u00f6ty\u00e4, vaikka pitk\u00e4\u00e4n ajattelin, ett\u00e4 sen ei kuuluisi olla niin. Teinin\u00e4 tosin puhuin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaiken, mit\u00e4 sylki suuhun toi – se on tyhmyytt\u00e4, ei suorapuheisuutta. Toisinaan tuntuu pahalta sanoa suoraan ja joskus se on vain teht\u00e4v\u00e4 siit\u00e4kin huolimatta.<\/p>\n
Aina olen my\u00f6s ajatellut, ett\u00e4 r\u00f6yhke\u00e4ll\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ksell\u00e4 ei p\u00e4\u00e4se pitk\u00e4lle, mutta sek\u00e4\u00e4n ei mene aina niin, etenk\u00e4\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Uskon\u00a0vahvasti karmaan ja siihen, ett\u00e4 kukaan ei ole l\u00e4peens\u00e4 paha. Jokainen voi vaikuttaa omaan k\u00e4yt\u00f6kseens\u00e4 ja toivon, ett\u00e4 jos kohtelen muita ihmisi\u00e4 hyvin, asiat eiv\u00e4t voi menn\u00e4 kovin pieleen. Yksi lempparileffoistani on muuten\u00a0”Anna hyv\u00e4n kiert\u00e4\u00e4”.<\/p>\n\n