Niin, edellisessä postauksessa jäin siihen, että meillä oli kiire jouluparaatia katsomaan – joten kirmasimme koko porukalla bussipysäkille, kun ajateltiin, että autoa on hankala saada mihinkään parkkiin. Bussin tulo kesti ja kesti… Lopulta hikipäässä juoksimme paraatin perässä, että oltaisiin nähty siitä edes vilaus.
Uuu, kaksi ihanaa reipasta ja yksi uninen.
Vaivannäkö palkittiin siinä mielessä, että ehdimme katsoa koko kulkueen menon viimeisestä kurvista ihan rauhassa. En tiedä, oliko vika minussa vai miksi paraati tuntui laimeammalta, mitä aikaisempina vuosina? Näkyyköhän lama jouluparaatissakin? Tekikö kukaan muu samaa huomiota?
Älkää käsittäkö väärin, tosi paljon suloisia juttuja paraatissa oli, mutta olikohan se kenties lyhyempi, eikö porukkaa vain tänä vuonna kiinnostanut ottaa osaa? Vai olikohan tämä syksyinen sää syynä matalaan fiilikseen?
Jokatapauksessa meidän lapset innoissaan vilkuttelivat ja tykkäsivät kyllä kovasti paraatista, sehän se tärkeintä kuitenkin oli. Kävikö kukaan teistä tänään pyörimässä keskustassa, osallistuitteko joulun avaukseen tai katselitteko paraatia? Millä fiiliksillä?
-Maj


