Suuntasin viime viikolla Helsinkiin yhtenä erityisen koleana päivänä. Aloitimme ystävän kanssa aamun ihanasti Joe & The Juicessa. Hörpimme kaikessa rauhassa inkiväärilattejamme, se oli muuten sen päivän ainoa rauhallinen hetki, kunnes illalla torkuin bussissa matkalla takaisin kotiin. Myöhemmin samana päivänä suuntasimme kuvailemaan Helsingin Talvipuutarhaan. Voi vitsit, siellä oli aika ihanaa, tuli ihan kesäfiilis keskellä talvea. Henna onkin Coco Sweet Dreams -blogissaan vinkannut vastaavasta paikasta Turussa. Lapsiensakin kanssa hän on vieraillut Turun Kasvitieteellisessä puutarhassa monet kerrat, joten olen täällä vähän kateellisena, miksi Tampereella ei ole mitään vastaavaa? No, ensi kerralla pakkaan koko perheen autoon ja lähdetään moikkaamaan ystäviä, lounastetaan ja ihaillaan kasveja. Turussa on sitäpaitsi kaikkea muutakin kivaa, kuten Pub Niska (peltileipää, oh yes please!) ja tietenkin Sisustuksen Koodi. Taidankin kilauttaa kaverille, että pääsen merkkaamaan treffit uuteen kalenteriini ;)
Meikäläinen tässä näin muina puutarhatonttuina ihanan pehmoisessa Selectedin pooloneuleessa ja lenkkareissa. Älkää sanoko nilkoista mitään, mulla oli kuitenkin turkki päällä. Asusta tuskin saa mitään ihmeellistä irti, mutta pakko sanoa, että tuo hiekkainen sävy tuntuu omalta jutulta, vähän lämpimämmältä ja pehmeämmältä kuin harmaa, josta toki myöskin tykkään.
Tummasta kynsilakasta on muuten tullut vähän kuin tavaramerkkini, en osaa enää käyttää mitään värejä. Kynteni ovat miltei mustat tai sitten niissä ei ole mitään väriä. No, jos ihan rehellisiä ollaan, niin kynsien tilanne on useimmiten se, että puolet lakoista on kulunut pois. Ah, geelilakkaukset olisivat kyllä niin kätsyt. Taidankin näin maanantain kunniaksi lakata illalla kynnet kauniiksi – ja hei, ihanaa uutta viikkoa teille! Huominen vapaapäivä sekoittaa arkea juuri sopivasti, eikö niin?
-Maj
ps. Se siitä itsenäisyyspäivän pulkkamäestä… No, jos keskitytäänkin vain niihin pipareihin :D
Kaverin kanssa puhuttiin tyylistä ja esiin nousi termi ”vaatteetvaatteet”, joka ei tarkoita siis tätä arjen selviytymisasuani, vaan sellaisia vaatteita jotka miellän omantyylisiksini ja joita mulla on vaatekaappi pullollaan. Molemmat nyökyttelimme, sillä niin minulla kuin hänelläkin on sama pukeutumismeininki. Ihan vasta multa kysyttiin, että oonko menossa johonkin juhliin, kun olin pukenut ”vaatteetvaatteet” – koska usemmiten mut vaan näkee niissä trikoissa. Nauratti. Joskus nuorempana oma ulkoinen habitus kiinnosti niin paljon enemmän, en todellakaan olisi voinut poiketa treeneistä hikistyneenä kaupungilla, enhän edes kehdannut juosta kunnolla ihmisten ilmoilla. :D
Pipo – Filippa K
Tämä sama uniformu on mulla kun käyn kirjanpitäjällä, kuvaan Mammatyylejä, asioin kaupungilla, oon matkalla salille tai kauppaan, kuskatessani lapsia eli siis melkein aina. Yritän aina samalla reissulla hoitaa mahdollisimman monta juttua. Tämä hupparikin on varmaan kasvanut jo kiinni minuun.